Tuotannon tehokkuus ratkaisee kilpailukyvyn: nopeatahtisessa valmistuksessa se erottaa pärjäävän tehtaan siitä, joka jää jälkeen. Yksi keino nostaa sitä on OEE eli laitteiden kokonaistehokkuus. Tässä jutussa käydään läpi, mitä OEE on ja miten se lasketaan. Lisäksi katsotaan, miksi se on tuottavuuden ja jatkuvan parantamisen kannalta keskeinen mittari.
OEE vastaa kysymykseen, joka tuotannossa nousee jatkuvasti esiin: kuinka hyvin koneet ja tuotantoprosessit oikeasti toimivat. Se antaa kokonaiskuvan tehtaan suorituskyvystä ja siitä, kuinka tehokkaasti syntyy laatuvaatimukset täyttävää tuotetta.
OEE:n kolme osatekijää
OEE koostuu kolmesta perusosasta: käytettävyydestä, suorituskyvystä ja laadusta. Jokainen niistä lasketaan omana prosenttilukunaan, ja lopullinen OEE syntyy kertomalla luvut keskenään. Siksi yksikin heikko osatekijä painaa koko tuloksen alas, vaikka kaksi muuta olisivat kunnossa. Käydään osatekijät yksi kerrallaan läpi.
Käytettävyys
Käytettävyys kertoo, kuinka suuren osan ajasta laite on käytettävissä ja ajossa. Se mittaa käyntiaikaa ilman suunnittelemattomia ja suunniteltuja seisokkeja. Laskentaan tarvitaan kaksi lukua.
Käyntiaika: aika, jolloin laite on todella tuotannon käytettävissä. Siihen ei lasketa suunniteltua huoltoa eikä asetusten vaihtoja. Käyntiaika saadaan vähentämällä suunniteltu seisokkiaika suunnitellusta tuotantoajasta. Suunniteltua seisokkia ovat juuri huolto ja asetusten vaihto, eli ne pysähdykset, joista on sovittu etukäteen.
Suunniteltu tuotantoaika: koko se aika, jonka laitteen on määrä olla tuotannossa. Se perustuu vuoron pituuteen tai valitun jakson, esimerkiksi päivän tai viikon, suunniteltuihin työtunteihin.
Käytettävyysprosentti saadaan jakamalla käyntiaika suunnitellulla tuotantoajalla ja kertomalla tulos sadalla prosentilla.
Käytettävyys = (käyntiaika / suunniteltu tuotantoaika) × 100 %
Mitä korkeampi luku, sitä tasaisemmin laite on ollut tuotannon käytettävissä. Matala luku tarkoittaa enemmän seisokkiaikaa, ja se syö sekä tuottavuutta että tehokkuutta.
Käytettävyyden seuranta paljastaa seisokkien syyt, esimerkiksi rikkoutumiset ja asetusten vaihdot. Kun dataa analysoi, siitä löytyy toistuvia kuvioita: ongelmia voi ehkäistä ennalta, ajoitusta parantaa ja suunnittelematonta seisokkiaikaa vähentää. Näin laitteiden kokonaistehokkuus nousee.
Suorituskyky
Suorituskyky mittaa, kuinka tehokkaasti laite käy verrattuna omaan optiminopeuteensa tai suunniteltuun kapasiteettiinsa. Vertailu tehdään toteutuneen tuotantonopeuden ja laitteen suurimman mahdollisen nopeuden välillä. Vertailukohta on siis laitteen oma suunniteltu nopeus, ei jonkin toisen koneen. Tähänkin tarvitaan kaksi lukua.
Toteutunut tuotanto: se määrä kappaleita tai tuotteita, jonka laite todella valmisti tarkastelujakson aikana. Käytännössä siis se, mitä saatiin tehtyä.
Suurin mahdollinen tuotanto: määrä, joka olisi syntynyt, jos laite olisi käynyt saman jakson huippunopeudella tai täydellä kapasiteetilla.
Suorituskykyprosentti saadaan jakamalla toteutunut tuotanto suurimmalla mahdollisella tuotannolla ja kertomalla tulos sadalla prosentilla.
Suorituskyky = (toteutunut tuotanto / suurin mahdollinen tuotanto) × 100 %
Korkea suorituskykyprosentti tarkoittaa, että laite käy lähellä parasta mahdollista nopeuttaan. Tuottavuus ja tehokkuus paranevat, ja se on aina hyvä asia. Matala prosentti kertoo, ettei laitteesta saada irti sitä mihin se pystyy. Syynä ovat tyypillisesti lyhyet pysähdykset, tyhjäkäynti, venyneet jaksoajat tai muut suorituskyvyn ongelmat.
Koneiden suorituskyvyn seuranta tuo esiin tehottomuudet ja tuottavuuden pullonkaulat. Niiden avulla yritys löytää keinot parantaa tuotantoaan, nopeuttaa valmistusta, lyhentää jaksoaikoja ja saada koko tuotannon sujumaan. Kun suorituskykydataa seuraa ja analysoi, teet päätöksiä, joilla saat laitteista kaiken irti: koneiden nopeudet voi optimoida ja hidastelut sekä muut suorituskyvyn ongelmat karsia. Tuottavuus nousee, ja sen mukana nousee laitteiden kokonaistehokkuus.
Laatu
Laatu kertoo, kuinka suuri osa tuotannosta täyttää vaatimukset ilman virheitä ja korjauksia. Se mittaa laitteen kykyä tuottaa tasaisen hyvää jälkeä. OEE:n laatuosuuteen tarvitaan kaksi lukua.
Hyvät kappaleet: ne kappaleet tai tuotteet, jotka täyttävät laatuvaatimukset ja spesifikaatiot. Niissä ei ole virheitä eivätkä ne vaadi korjausta. Jälkikäteen kuntoon korjattu kappale ei siis ole OEE:n mielessä hyvä kappale.
Valmistettujen kappaleiden kokonaismäärä: kaikki valmistetut kappaleet, sekä hyvät että vialliset.
Laatuprosentti saadaan jakamalla hyvien kappaleiden määrä valmistettujen kokonaismäärällä ja kertomalla tulos sadalla prosentilla.
Laatu = (hyvät kappaleet / valmistettujen kappaleiden kokonaismäärä) × 100 %
Korkea laatuprosentti tarkoittaa tasaista, vaatimusten mukaista tuotantoa ja vähemmän hukkaa. Matala luku taas kertoo, ettei moni kappale täytä vaatimuksia: syntyy korjaustyötä ja riski, että asiakas jää tyytymättömäksi.
Laadun seuranta osoittaa, missä virheitä syntyy, ja korjaavat toimet voidaan kohdistaa sinne. Datan analysointi auttaa ymmärtämään ongelmien taustan, parantamaan laadunvalvontaa ja vähentämään virheiden määrää.
Korkea laatu on tärkeä asiakastyytyväisyydelle, brändin maineelle ja liiketoiminnan menestykselle. Jatkuva laadun parantaminen rakentaa luottamusta, vähentää hukkaa ja korjauskustannuksia sekä kasvattaa asiakasuskollisuutta.
Näin lasket OEE:n
OEE saadaan kertomalla käytettävyys, suorituskyky ja laatu keskenään. Kaava on siis tämä:
OEE = käytettävyys × suorituskyky × laatu
Tulos on prosenttiluku, joka kertoo, kuinka hyvin laitteet toimivat. Asteikko kulkee nollasta sataan, ja mitä suurempi luku, sitä parempi. Sata prosenttia tarkoittaisi linjaa, joka käy koko suunnitellun ajan täydellä nopeudella eikä tuota yhtään viallista kappaletta. OEE-luku muistuttaa vähän pelin pistemäärää, mutta avaruusolentojen torjumisen sijaan pisteitä kertyy siitä, että laitteet toimivat tehokkaasti.
Otetaan esimerkki. Tuotantolinja käy kahdeksan tuntia päivässä, eli suunniteltua tuotantoaikaa on 480 minuuttia. Sinä aikana valmistui 33 750 kappaletta, joista 1 125 meni romuksi. Romun määrä on se luku, jota seuraavalla kerralla lähdetään pienentämään.
Käytettävyys: linja seisoi 30 minuuttia suunnittelemattomasti pienen laitevian takia.
Käytettävyys = (480 - 30) / 480 * 100 % ≈ 93,75 %Suorituskyky: linjan nopeus on 80 kappaletta minuutissa, mutta lyhyiden pysähdysten ja hidastelun takia toteutunut keskinopeus oli 75 kappaletta minuutissa.
Suorituskyky = (75 / 80) * 100 % = 93,75 %Laatu: 33 750 valmistetusta kappaleesta 1 125 todettiin viallisiksi.
Laatu = (33 750 - 1 125) / 33 750 * 100 % ≈ 96,67 %
Sitten lasketaan OEE:
OEE = käytettävyys × suorituskyky × laatu = 93,75 % × 93,75 % × 96,67 % ≈ 85,89 %
Tämän tuotantolinjan OEE on siis annetuilla luvuilla noin 85,89 %.
Esimerkki näyttää, miten kukin osatekijä vaikuttaa lopputulokseen. Pienestä yllättävästä seisokista ja vähäisistä suorituskyvyn ongelmista huolimatta linja ylsi varsin korkeaan OEE-lukuun, eli laitteet toimivat kokonaisuutena hyvin. Lue myös täydellinen opas laitteiden kokonaistehokkuuteen.
Miksi OEE kannattaa tietää
OEE:n mittaamisesta ja seurannasta on yritykselle useita hyötyjä.
Suorituskyvyn arviointi. OEE antaa kokonaisarvion laitteen tai prosessin suorituskyvystä, joten yritys näkee oman tehokkuutensa ja löytää parannettavat kohdat.
Tuotannon optimointi. OEE-datasta löytyvät pullonkaulat, tehottomuudet ja seisokit. Niiden pohjalta tuotantoa voi parantaa, häiriöitä karsia ja tuottavuutta nostaa.
Jatkuva parantaminen. OEE toimii jatkuvan parantamisen vertailukohtana. Kun lukua seuraa pidemmällä aikavälillä, tehtaalla nähdään mitä parannukset tuottivat ja osataan korjata suuntaa. Vähitellen jatkuvasta parantamisesta tulee organisaation kulttuuri.
Kunnossapito. OEE kertoo, kuinka luotettavia laitteet ovat ja milloin ne tarvitsevat huoltoa. Käytettävyys- ja seisokkidatan avulla tehdas voi ennakoida huollot, päästä eroon suunnittelemattomista seisokeista ja pidentää laitteiden käyttöikää.
Mitä käytettävyys on rahassa
Prosenteista on vaikea päättää, euroista helpompi. Otetaan linja, joka tekee kahdeksan tunnin vuorossa 50 kappaletta hintaan 30 € kappaleelta. Ensimmäinen mittaus antaa käytettävyydeksi 65 %.
Seisokkien syitä katsottaessa löytyi kolme:
Työtavat. Koneen tarkastus jää vuoron alussa väliin, pienet virhekoodit ohitetaan, viat kirjataan epätasaisesti. Jokainen näistä pidentää suunnittelemattomia pysähdyksiä ja siirtää huoltoa myöhemmäksi.
Riittämätön kunnossapito. Koneet ajetaan rikki sen sijaan että ne huollettaisiin, voitelu jää väliin, osat ovat ohittaneet käyttöikänsä ja huoltokirjanpito on vanhentunut.
Logistiikan puute. Raaka-aine ei ole linjalla ajoissa tai tuotanto odottaa pakkauksia, koska varastotilannetta ei näe kukaan. Tällaista pullonkaulaa ei korjaa mikään koneen tehokkuus.
Kolmen kuukauden työn jälkeen käytettävyys oli 85 %. Mitä se on rahassa:
Ennen: 8 tuntia × 65 % = 5,2 tuottavaa tuntia, 50 kappaletta, 1 500 € päivässä.
Jälkeen: 8 tuntia × 85 % = 6,8 tuottavaa tuntia, noin 65 kappaletta, 1 950 € päivässä.
Se on noin 450 euroa enemmän päivässä samalta linjalta, samoilta ihmisiltä ja samoilta koneilta, eli noin 9 450 euroa kuukaudessa 21 työpäivällä. Mitään ei ostettu. Ainoa muutos on se, että seisokit tulivat näkyviin niin että niiden kanssa pystyi tekemään töitä.
OEE eli laitteiden kokonaistehokkuus näyttää valmistajalle, kuinka hyvin tuotantolaitteet ja prosessit todella toimivat. Kun käytettävyyttä, suorituskykyä ja laatua katsotaan yhdessä, tehtaalla tiedetään mitä parantaa, tuotantoa voi kehittää ja parannus jatkuu vuodesta toiseen. OEE:n seuranta antaa valmistajalle tiedon, jolla tehokkuus ja työn sujuvuus paranevat ja jolla tehdas pysyy kilpailussa mukana.