Koneiden käytettävyys on se osuus käytettävissä olevasta tuotantoajasta, jonka kone tai järjestelmä on toimintakunnossa ja valmiina tekemään sille tarkoitettua työtä. Luku ilmaistaan prosentteina ja lasketaan kaavalla (todellinen käyntiaika / suunniteltu tuotantoaika) × 100.
Käytettävyys on OEE:n perusta nopeuden ja laadun rinnalla.
Tee tiivistelmä tekoälyllä
Miksi koneiden käytettävyys on tärkeää
Käytettävyysnäkymästä hyötyy jokainen, joka vastaa tuotannon sujumisesta: tehdaspäällikkö, kunnossapito ja tuotannonsuunnittelija. Näkymä kertoo heti, mikä kone käy, mikä seisoo tyhjänä ja mikä on alhaalla. Ongelmaan ehtii tarttua saman vuoron aikana, ja aikataulupäätökset perustuvat siihen mitä koneilla oikeasti tapahtuu.
Johdolle sama näkymä kertoo kokonaistehokkuuden ja laitteiden käyttöasteen yhdellä silmäyksellä. Pullonkaulat löytyvät, ja parannukset voi suunnitella niiden ympärille. Reaaliaikaisesta konedatasta tulee näin tietoa, jolla käyntiaika, tuottavuus ja kannattavuus nousevat koko tehtaassa.
”Sitä ei voi korjata, mitä ei näe. Suurin osa laatuhävikistä on näkymätöntä siihen asti, kunnes sitä seurataan reaaliajassa.”
OEE:n kolme pilaria
Käytettävyys: kuinka suuren osan suunnitellusta ajasta laite käy.
Nopeus: kuinka nopeasti se käy ihanteelliseen nopeuteen verrattuna.
Laatu: kuinka moni kappale on kunnollinen ja kuinka moni viallinen.
Lue, miten OEE lasketaan oikein.
Mitä tämä tarkoittaa tuotannossa
Ilman kunnollista käytettävyyttä nopeinkaan ja täydellistä laatua tekevä kone ei yllä siihen mihin se pystyisi. Matala käytettävyys näkyy näin:
seisokkiaika kasvaa;
läpimeno pienenee;
laiteinvestoinnin tuotto jää heikoksi.
Lue lisää: käytettävyys OEE:n pilarina
Käytettävyyden laskentakaava
Laitteen käytettävyys lasketaan näin: käytettävyys (%) = (käyntiaika / suunniteltu tuotantoaika) × 100. Luku kertoo, kuinka suuren osan suunnitellusta tuotantoajasta laite oikeasti kävi.
Saman asian voi ilmaista toisinkin: käytettävyys (%) = (kokonaisaika - seisokkiaika) / kokonaisaika × 100, jossa seisokkiaikaan lasketaan kaikki suunnitellut ja suunnittelemattomat pysähdykset suunnitellun tuotantojakson sisällä.
Käytettävyys on yksi OEE-kaavan kolmesta osasta (käytettävyys × nopeus × laatu). Se mittaa nimenomaan sitä aikaa, joka menetetään laitteen seistessä, oli pysähdys suunniteltu tai ei.
Esimerkki käytettävyyden laskennasta
Kymmenen tunnin vuorossa kone käy 8 tuntia ja seisoo 2 tuntia. Käytettävyys on silloin (8 tuntia ÷ 10 tuntia) × 100 = 80 %.
Laskennassa seisokit jakautuvat kahteen luokkaan: suunnitellut seisokit (huollot, vaihdot, tauot) ja suunnittelemattomat seisokit (konerikot, materiaalipula, laatuongelmat). Osa valmistajista jättää suunnitellut seisokit laskennan ulkopuolelle ja katsoo pelkkiä yllättäviä menetyksiä. Osa laskee mukaan kaiken seisokin, jolloin luku kertoo laitteen kokonaiskäytöstä.
Haluatko nähdä oman käytettävyytesi reaaliajassa? Useimmat tehtaat menettävät 15-30 % tuotannosta pysähdyksiin, joita kukaan ei ole kommentoinut. Katso, mitä GlobalReader kertoo SINUN seisokeistasi →
Käytettävyys ja käyttöaste: mikä niissä eroaa
Käytettävyys mittaa sitä osuutta suunnitellusta ajasta, jonka laite on toimintakunnossa. Käyttöaste mittaa sitä osuutta kaikesta ajasta, suunnittelemattomat jaksot mukaan lukien, jonka laite oikeasti tuottaa.
Käytettävyys katsoo vain suunniteltua tuotantoaikaa.
Käyttöaste laskee mukaan kaiken ajan, sekä suunnitellun että suunnittelemattoman.
Lopeta arvailu siitä, mistä seisokki johtui. GlobalReaderin Operator kirjaa seisokkien syyt reaaliajassa →
Mikä laitteiden käytettävyyteen vaikuttaa
Laitteiden käytettävyyteen vaikuttavat seisokit (sekä suunnitellut että suunnittelemattomat), työtavat, tuotannon aikataulutus, laitteen rakenne ja henkilöstön osaaminen.
#1: Seisokit, suunnitellut ja suunnittelemattomat
Suurin yksittäinen syy matalaan käytettävyyteen. Suunniteltuun seisokkiin kuuluvat huollot, asetukset ja vaihdot. Suunnittelematon seisokki tarkoittaa konerikkoja, vikoja ja vahinkoja.
Korkea käytettävyys vaatii molempien vähentämistä, mutta tuotannon aikatauluihin suunnittelematon seisokki osuu rajuimmin.
#2: Luotettavuus ja korjattavuus: MTBF ja MTTR
Kaksi tunnuslukua kertoo, kuinka usein laite hajoaa ja kuinka nopeasti se saadaan takaisin käyntiin:
MTBF (Mean Time Between Failures), keskimääräinen aika vikojen välillä;
MTTR (Mean Time To Repair), keskimääräinen korjausaika.
Korkea MTBF ja matala MTTR tarkoittavat parempaa käytettävyyttä. Jos koneet hajoavat usein (matala MTBF) tai korjaus kestää tunteja (korkea MTTR), käytettävyys kärsii.
Useimmissa tehtaissa ei tiedetä, kuinka paljon käytettävyyttä näihin menee. Analytics seuraa kaikkia käytettävyyshävikkejä automaattisesti, ilman käsin täytettäviä taulukoita.
#3: Menetetty käyntiaika, eli tuotannon piilohävikit
Kaikki seisokki ei näy päällepäin. Mikropysähdykset, operaattorin odottaminen ja kankeat asetukset nakertavat tuottavaa aikaa ilmestymättä koskaan tavalliseen seisokkiraporttiin.
Nämä pienet menetykset kertyvät nopeasti ja voivat viedä 10-20 % mahdollisesta tuotantokapasiteetista.
#4: Kapasiteetin käyttöaste ja käytettävyys
Käytettävyys mittaa käyntiaikaa, ei sitä kuinka paljon kapasiteetista on käytössä. Kone voi olla käytettävissä 95 % ajasta ja silti pyöriä 60 %:n kuormalla, koska tilauksia ei ole, aikataulutus takkuaa tai pullonkaula on muualla.
Korkeasta käytettävyydestä ei ole hyötyä, jos vapautuvaa aikaa ei käytetä tuottavasti.
#5: Kunnossapidon strategia
Käytettävyys seisoo tai kaatuu kunnossapidon valinnoilla:
Ennakoiva kunnossapito vähentää yllättäviä vikoja säännöllisillä tarkastuksilla.
Ennustava kunnossapito käyttää dataa ja tunnistaa ongelmat ennen kuin ne pysäyttävät koneen.
Korjaava kunnossapito on reaktiivista ja johtaa yleensä pisimpiin seisokkeihin.
Tehtaissa, joissa käytetään ennustavaa kunnossapitoa, suunnittelemattomia seisokkeja on tyypillisesti 25-30 % vähemmän kuin pelkästään reaktiivisella tavalla.
#6: Ulkoiset tapahtumat ja käyttökatkot
Ulkoisiin tekijöihin on vaikeampi vaikuttaa, mutta nekin vaativat varautumista. Sähkökatko, paineilman pettäminen, toimittajan myöhästyminen, rajut sääolot ja turvallisuuspoikkeamat pysäyttävät tuotannon hetkessä. Näiden osuus kokonaisseisokista on tyypillisesti 5-15 %, ja se vaihtelee sijainnin ja infrastruktuurin luotettavuuden mukaan.
Suunniteltu ja suunnittelematon seisokki
Suunniteltu seisokki tarkoittaa sovittuja töitä, kuten huoltoja ja säätöjä. Suunnittelematon seisokki syntyy yllättävistä tapahtumista, kuten konerikosta tai tehtaan pysähdyksestä.
Suunnittelematon seisokki tulee yllättäen ja sotkee päivän. Tähän luokkaan kuuluvat konerikot, materiaalipula, uusintatyötä vaativat laatuongelmat, operaattorin virheet ja hätäkorjaukset.
Ratkaiseva ero on ennakoitavuus. Kävimme seisokit läpi kokonaan täällä.
Näin laitteiden käytettävyyttä parannetaan
Suurin parannus tulee siitä, että tuotantolattialla mitataan mitä oikeasti tapahtuu. Asenna GlobalReaderin OEE-ohjelmisto ja IoT-anturit, niin jokainen seisokki alkaa tallentua reaaliajassa heti ensimmäisestä päivästä.
Ota käyttöön reaaliaikainen seuranta ja OEE-ohjelmisto
Reaaliaikainen seuranta ja OEE-ohjelmisto seuraavat koneiden suoritusta jatkuvasti, jolloin seisokkien syyt löytyvät silloin kun ne tapahtuvat. Vikoihin ehtii reagoida nopeammin, ja ennustava kunnossapito saa datan, jolla vika estetään ennen kuin se syntyy.
Varsinainen parannus alkaa silti vasta siitä, että operaattori kirjaa jokaiselle pysähdykselle syyn. Oliko trukki toisessa tehtävässä, kun uusi materiaali odotti? Kaipasiko kone kunnossapitoa? Venyikö vaihto siksi, että SMED-periaatteet eivät ole vielä käytössä?
Kun tämä data on kasassa, juurisyihin pääsee käsiksi Lean Manufacturing -periaatteilla. Muuta tuotantolattian layoutia niin, että materiaalin siirtoon menee vähemmän aikaa. Ota SMED käyttöön ja lyhennä vaihtoajat. Käy kiinni niihin pullonkauloihin, jotka oikeasti vievät tuotantoaikaa, eivät niihin joita luulet ongelmiksi.
Kouluta operaattorit ja kunnossapito
Kaava on yksinkertainen: mittaa, tunnista, paranna. Ilman reaaliaikaista dataa ja operaattorin kirjauksia päätökset ovat arvauksia. Niiden kanssa päätökset nostavat käytettävyyttä suoraan.
Kun operaattorit koulutetaan vakiotoimintaohjeisiin (SOP) ja kunnossapito oppii tunnistamaan ja paikantamaan laitevikoja, sekä suunniteltu että suunnittelematon seisokki lyhenee: reagointi nopeutuu ja virheitä syntyy vähemmän.
Aloita käytettävyyden parantaminen tänään
Tiedät nyt mitä käytettävyys on, miten se lasketaan ja mikä siihen vaikuttaa. Seuraavaksi se otetaan käyttöön.
GlobalReader tekee käytettävyyden seurannasta vaivatonta:
IoT-anturit asennetaan tunneissa, ilman IT-osastoa;
käytettävyysnäkymät ovat heti reaaliaikaisia;
piiloon jäävä seisokki löytyy automaattisesti;
ennustavan kunnossapidon hälytykset tulevat ennen konerikkoa.
Kolme tapaa päästä alkuun:
Kokeile ilmaista demoa → mitään ei tarvitse sitoutua maksamaan, tutustu heti.
Aloita Starter Bundlella (125 €/kk) → laitteisto, Analytics ja reaaliaikainen seuranta.
Juttele tiimimme kanssa → saat juuri omalle tehtaallesi sopivan kokonaisuuden.
”GlobalReader auttoi meitä nostamaan käytettävyyden 65 prosentista 89 prosenttiin kolmessa kuukaudessa, koska se paljasti seisokkeja joiden olemassaolosta emme tienneet.”
Lue, miten LEAXilla kävi: metalliteollisuuden tapaustutkimus
GlobalReaderin työkalut käytettävyyden parantamiseen
Älä anna piilossa olevan seisokin viedä tuotantoaikaa. Näin GlobalReader auttaa nostamaan käytettävyyttä:
Analytics → seuraa käytettävyyttä reaaliajassa automaattisilla näkymillä.
Operator → kirjaa seisokkien syyt heti tuotantolattialta.
Maintenance → estää konerikot ennustavan kunnossapidon hälytyksillä.
Katso hinnasto → Starter Bundle alkaen 125 €/kk, laitteisto ja ohjelmisto mukana.
Haluatko nähdä oman käytettävyytesi? Aloita ilmainen demo →