Useimmat tehtaat mittaavat OEE:n ja jäävät siihen. OEE katsoo kuitenkin vain niitä tunteja, jotka on suunniteltu tuotantoon, eikä se kerro tehtaan omistajalle, ovatko rajoitteena koneet vai kalenteri. TEEP (Total Effective Equipment Performance) täyttää tuon aukon. Se käyttää samaa laskentaa kuin OEE, mutta suhteuttaa sen kellon jokaiseen tuntiin. Näin näet, kuinka suuri osa todellisesta kapasiteetistasi tuottaa ja kuinka suuri osa siitä seisoo öisin, viikonloppuisin ja niissä vuoroissa, joita ei ole ajoitettu.
Tämä opas käy läpi, mitä TEEP on, miten se lasketaan (mukana esimerkki 15 koneen puutehtaasta), miten TEEP suhtautuu OEE:hen ja OOE:hen ja milloin kukin tunnusluku ansaitsee paikkansa.
Mikä TEEP on?
TEEP eli Total Effective Equipment Performance mittaa, kuinka paljon hyvää tuotetta laite tekee verrattuna siihen, mitä se tekisi, jos se kävisi virheettömästi kalenterin joka tunti: 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa.
Se rakentuu suoraan OEE:n päälle. OEE kysyy, kuinka hyvin tuotanto sujui sinä aikana, joka oli suunniteltu tuotannolle. TEEP kysyy laajemmin, kuinka suuri osa kaikesta käytettävissä olevasta ajasta muuttui hyväksi tuotteeksi. Ero on siinä ajassa, jota ei koskaan edes suunniteltu tuotantoon: yöt, viikonloput ja tyhjät vuorot, jotka OEE jättää yksinkertaisesti huomiotta.
Siksi TEEP on strateginen luku. Korkea OEE ja matala TEEP eivät ole epäonnistuminen. Yleensä ne kertovat, että tehdas hoitaa suunnitellut vuoronsa hyvin mutta jättää isoja kalenterilohkoja käyttämättä. Investointia harkitsevalle omistajalle juuri tuo ero on näytön tärkein luku.
TEEP-kaava ja laskenta
TEEP yhdistää kaksi asiaa: kuinka tehokkaasti tuotanto käy silloin kun se käy, ja kuinka suuren osan kalenterista se ylipäätään käy.
TEEP = käyttöaste × OEE
Kumpikin syöte purkautuu näin:
OEE = käytettävyys × suorituskyky × laatu
Käyttöaste = suunniteltu tuotantoaika ÷ kalenteriaika
Aikakäsitteiden kanssa kannattaa olla tarkkana, koska niiden sekoittaminen on TEEP:n yleisin virhe:
Kalenteriaika on jakson jokainen tunti. Kokonainen viikko on 168 tuntia riippumatta siitä, käykö yksikään kone.
Suunniteltu tuotantoaika on se aika, joka jaksolla oikeasti ajoitettiin tuotantoon.
Täysin tuottava aika on se siivu suunnitellusta ajasta, joka tuotti hyviä kappaleita täydellä nopeudella. Se sisältyy jo OEE:hen.
OEE kertoo siis, miten suunnitellut tunnit menivät. Käyttöaste kertoo, kuinka suuren osan kalenterista nuo tunnit kattoivat. TEEP kertoo nämä kaksi keskenään.
TEEP-laskenta vaihe vaiheelta
Jatketaan samasta 15 koneen puutehtaasta, joka on esimerkkinä OEE-laskennan oppaassa. Sen vuoron OEE oli 74,1 % (käytettävyys 86,7 % × suorituskyky 90,0 % × laatu 95,0 %). Nyt mukaan tulee käyttöaste.
Tehdas ajaa yhtä 8 tunnin vuoroa viitenä päivänä viikossa. Kun siitä vähennetään 30 minuutin tauko, suunniteltua tuotantoaikaa jää 450 minuuttia konetta kohti päivässä eli 7,5 tuntia.
Vaihe 1, viikon suunniteltu tuotantoaika: 7,5 tuntia × 5 päivää = 37,5 tuntia konetta kohti.
Vaihe 2, viikon kalenteriaika: 24 tuntia × 7 päivää = 168 tuntia.
Vaihe 3, käyttöaste: 37,5 ÷ 168 = 22,3 %.
Vaihe 4, TEEP: 22,3 % × 74,1 % = 16,5 %.
Koneet käyvät siis kunnioitettavalla 74,1 %:n OEE:llä, mutta TEEP jää 16,5 prosenttiin, koska ne on ajoitettu vain noin viidennekselle viikosta. Suoraan sanottuna: yli 80 % tämän tehtaan kalenterikapasiteetista on käyttämättä, eikä siitä juuri mikään ole koneiden vika.
Tästä alkaa kapasiteettisuunnittelun kannalta kiinnostava osa. Lisää toinen vuoro, samat koneet ja sama 74,1 %:n OEE, niin suunniteltu tuotantoaika kaksinkertaistuu 75 tuntiin viikossa. Käyttöaste nousee 44,6 prosenttiin ja TEEP kiipeää 33,1 prosenttiin. Tehtaan todellinen tuotos suunnilleen kaksinkertaistuu ilman yhtäkään ostettua konetta.
TEEP, OEE ja OOE vertailussa
OEE, OOE ja TEEP ovat sama laskenta kolmesta eri ikkunasta katsottuna. Kaikki kolme kertovat keskenään käytettävyyden, suorituskyvyn ja laadun. Ainoa ero on se aikalohko, johon tulosta verrataan.
| Tunnusluku | Mihin aikaan sitä verrataan | Mihin kysymykseen se vastaa | Mihin se sopii parhaiten |
|---|---|---|---|
| OEElaitteiden kokonaistehokkuus | Suunniteltu tuotantoaika: vain ajoitetut tunnit, joista tauot ja suunniteltu kunnossapito on poistettu | Kuinka hyvin tuotanto sujuu niinä tunteina, jotka suunnittelimme tuotannolle? | Päivittäinen ja vuorokohtainen suorituskyky |
| OOEtoiminnan kokonaistehokkuus | Kokonaiskäyntiaika: kaikki miehitetyt tunnit, myös tauot, palaverit ja suunnitellut pysähdykset | Kuinka hyvin tuotanto sujuu jokaisena tuntina, jona toiminta on oikeasti miehitetty? | Sillaksi päivittäisen suorituskyvyn ja vuorosuunnittelun välille |
| TEEPlaitteiden kokonaistuottavuus | Koko kalenteriaika: 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa | Kuinka suuri osa jokaisesta mahdollisesta tunnista muuttuu hyväksi tuotteeksi? | Strateginen kapasiteetti ja valinta investoinnin ja optimoinnin välillä |
Koska taulukossa alaspäin mentäessä jakajana on yhä suurempi aikalohko, samassa tehtaassa pätee lähes aina OEE ≥ OOE ≥ TEEP. Mitä leveämpi kuilu OEE:n ja TEEP:n välillä on, sitä enemmän kapasiteettia piilee kalenterissa eikä koneissa.
Milloin OEE on oikea mittari
OEE on oikea työkalu tuotannon päivittäiseen ohjaamiseen. Kun tavoitteena on parantaa sitä, mitä jo ajoitettujen tuntien sisällä tapahtuu, OEE osoittaa suoraan ongelmaan.
Käytä OEE:tä, kun
johdat päivittäistä suorituskykyä ja seuraat käytettävyyttä, nopeutta ja laatua vuoro vuorolta;
jahtaat yksittäisiä tehottomuuksia: toistuvat rikkoutumiset, hidastuneet jaksot ja kasvava romumäärä näkyvät OEE:n osatekijöissä ennen kuin ne näkyvät missään muualla;
viet läpi lyhyen aikavälin parannuksia, eli niitä asetusten vaihdon, kunnossapidon ja laadun korjauksia, jotka tuotantotiimi ehtii tehdä tällä viikolla.
Yksinkertainen esimerkki: linja, jonka OEE on 60 % ja käytettävyys 70 % ja jonka käytettävyydestä 20 % on suunnittelematonta seisokkia, voi nostaa käytettävyyden ennakoivalla kunnossapidolla noin 76 prosenttiin. Silloin OEE nousee noin 65 prosenttiin. Se on realistinen parannus ilman uutta laitetta, ja se on OEE-keskustelu, ei TEEP-keskustelu.
Koko laskenta vaihe vaiheelta löytyy OEE-laskennan oppaasta, ja pelkästä käytettävyydestä kertoo koneiden käytettävyyden opas.
Milloin TEEP ratkaisee: piilevä kapasiteetti ennen konehankintaa
TEEP vastaa siihen kysymykseen, jonka tehtaan omistaja oikeasti esittää: ostanko toisen koneen vai saanko nykyisistä enemmän irti?
Palataan puutehtaaseen. Yhdellä vuorolla se ajaa 74,1 %:n OEE:llä mutta vain 16,5 %:n TEEP:llä. Kun tilauskirja on täynnä, luontevin reaktio on pyytää tarjous uudesta koneesta. TEEP kuitenkin kertoo, että nykyiset koneet seisovat yli kolme neljäsosaa kalenterista. Toisen vuoron lisääminen nosti TEEP:n 16,5 prosentista 33,1 prosenttiin ja suunnilleen kaksinkertaisti tuotoksen. Hintana oli työvoima ja vuorosuunnittelu, ei investointi laitteeseen.
Tämä on se vertailu, joka jokaisen omistajan kannattaa hinnoitella ennen tilauksen allekirjoittamista: toisen vuoron kuukausikustannus vastaan uuden koneen hankintahinta, rahoitus, lattiapinta-ala ja asennus. Uusi kone nimittäin seisoisi myös suurimman osan viikosta, jos ajoituksen ongelmaa ei korjata ensin.
Juuri tässä koko kalenteria vasten mittaaminen maksaa itsensä takaisin. GlobalReaderin asiakas JABS käytti käyttöastedataa todistaakseen, että se ajoi oikeasti lähes 95 % realistisesta kapasiteetistaan. Juuri se antoi varmuuden ostaa uusi kone: kysyntä oli todellista ja konekanta oikeasti täydessä käytössä eikä vain alivuorotettu. TEEP muuttaa tuntuman ”meillä on kiire” tunti tunnilta todennetuksi tiedoksi.
Rehellinen luku syntyy kuitenkin vain, jos käyttöaste mitataan aitoa 24/7-kalenteriaikaa vasten. Se on seuraava ongelma.
Millainen TEEP on hyvä
Yhtä hyvää TEEP-lukua ei ole, koska katto riippuu siitä, montaako vuoroa tehtaassa on tarkoitus ajaa. Tietoisesti yhtä vuoroa ajava tehdas ei voi verrata TEEP:iään jatkuvasti käyvään 24/7-tuotantoon, eikä sen pidä yrittääkään.
Karkeana suuntana: maailmanluokan jatkuva tuotanto, joka käy lähes koko kalenterin korkealla OEE:llä, voi yltää noin 80 %:n TEEP:iin. Moni yhtä tai kahta vuoroa tavanomaisella OEE:llä ajava tehdas asettuu 30 ja 40 prosentin välille, ja kalenteriin jää runsaasti tilaa. Esimerkkimme kaltainen yhden vuoron tehdas voi suoriutua OEE:ssä hyvin ja jäädä silti TEEP:ssä reilusti alle 20 prosentin. Se on odotettua, ei hälyttävää.
Hyödyllinen vertailukohta on aina oma lähtötaso ja oma vuorosuunnitelma, ei yleinen vertailuluku. Todellinen signaali on OEE:n ja TEEP:n välinen ero: leveä ero tarkoittaa, että mahdollisuus on aikataulussa, kapea ero taas sitä, että se on koneissa.
Näin seuraat TEEP:iä automaattisesti
TEEP on rehellinen vain, jos se mitataan oikeasta, ympäri vuorokauden kertyvästä datasta. Heti kun käyttöaste riippuu siitä, muistaako joku mitkä tunnit kone kävi ja mitkä lyhyet pysähdykset tai tyhjät yöt jäivät kirjaamatta, luku alkaa liukua. Liukuva TEEP johtaa juuri väärään kapasiteettipäätökseen.
Siksi automaattinen mittaus ympäri vuorokauden tekee TEEP:stä luotettavan:
Reaaliaikainen seuranta tallentaa käyntitilan, seisokit ja tuotoksen sitä mukaa kuin ne tapahtuvat, jokaisena tuntina eikä vain niinä tunteina, joina joku sattui katsomaan.
Tuotantoanalytiikka nostaa esiin TEEP:n kannalta olennaiset kuviot: alikäytetyt vuorot, tyhjät viikonloput ja todellisen käyttöasteen koko kalenteria vasten.
Ennakoiva kunnossapito nostaa yhtälön OEE-puolta, kun suunnittelematon seisokkiaika vähenee. Juuri se painaa hiljaa kumpaakin lukua alas.
GlobalReader kytkeytyy suoraan koneisiisi ja mittaa kaiken tämän jatkuvasti, joten OEE ja TEEP tulevat samasta luotettavasta datasta eivätkä kahdesta eri taulukosta. Jos haluat nähdä oman piilevän kapasiteettisi, katso miten se toimii.
”GlobalReader on niin yksinkertainen, että operaattori, joka ei ollut nähnyt sitä koskaan aiemmin, ymmärsi heti mitä tehdä.”
Mitään rahallista sitoutumista ei tarvita. Kirjaudu sisään Google-tunnuksellasi, niin saat opastuksen joka vaiheeseen.